Näytetään tekstit, joissa on tunniste turhuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste turhuus. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 5. joulukuuta 2010

On helppo piiloutua naamarin taakse

Mulla ei ole mitään kerrottavaa koeviikosta tai uudesta jaksosta.
Ei ole tapahtunut mitään.
Vietän päivät yksin istuen koneella ja itken.
Nykyään en ole ihminen joka puhuu tunteistaan ja avautuu kellekään mistään.
Mielummin itken yksin kuin kerron asioistani muille.
En tiedä miksi.
Ehkä olen vain perus suomalainen?


En halua angstata, avautua ehkä enemmänkin..
Mielummin näin kuin kellekkään kasvokkain tai mesessä.
En välttämättä halua kenenkään kommentoivan tai sanovan että hänellä on asiat pahemmin.




Oikeasti haluan jonkun kuuntelevan minua.
Kysyvän mikä mieltäni painaa.
En tule itse kertomaan, en ikinä.


Olen itkenyt viikon sisällä harvinaisen paljon.
Tapellut äidin kanssa.
Saanut raivokohtauksia.
Ollut omissa oloissani kun  en ole muutakaan voinut.
Suuttunut lähes kaikille syyttä.
Tai ehkä en.
En vain halua kertoa milloin olen loukkaantunut.
Pahinta on mustasukkaisuus kaikkea kohtaan.
Kukaan ei tiedä kuinka herkästi tulen mustasukkaiseksi.
Ystävistä varsinkin.
"Teen sille sydämmen toisin kuin muille"
Ihan kuin en kelpaisi tai olisi ikinä tarpeeksi hyvä.
Sellainen kuin muut.
Olen vain narri, teen mitä vain saadakseni muut nauramaan kanssani.
Tai edes minulle.

Liian harvoin kukaan sanoo minä välitän sinusta. Oikeasti.
Se ei ole minulle itsestään selvää vaikka ehkä pitäisi olla.
Minun tarvitsee kuulla se.
Ehkä se vain johtuu koulusta mutta harvemmin minua pyydetään minnekkään.
Enkä minä kehtaa pyytää.
Olisin kuitenkin vain vaivaksi.


Pelkään että minua vihataan.
Puhutaan selän takana.
Tietenkin toiselle saa sanoa jos ärsyttää, enhän ole täydellinen. En todellakaan.
Käytetään vain jollain tavalla hyväksi.
Se ei olisi minulle mitään uutta.



Kun katson ajassa taaksepäin, tuntuu että kaikki varhaiset ystävyyssuhteet ovat olleet epäreiluja hyötysuhteita.
Se sattuu, varsinkin jos niitä ihmisiä näkee lähes päivittäin.
Heille haluaisi puhua mutta..
Minulle kuitenkin vain naurettaisiin.
Kuinka säälittävä olen kun vieläkin luulen että olemme ystäviä.
Ehkä jos kehitän vahvan muurin ja ehdotan tapaamista?
Se olisi varmaan väärin muita kohtaan.
Olla kylmä ja välinpitämätön jos oikeasti haluaisin olla lempeä ja auttaa kaikkia..

Yleensä huomaan jo kirjoitustavasta milloin joku on vialla.
Kehotan ihmistä avautumaan minulle, kyllä minä aina kuuntelen ja yritän neuvoa.
Pysyn hiljaa sen aikaa kun toinen puhuu.
En keskeytä, en sano että minun asiani ovat niiiin paljon pahemmin..
Silti..
"Heti tuli parempi olo kun X sano jotain.."
Entä se kun minä kuuntelin ja yritin auttaa?
Ihan kun puukko iskeytyisi selkään.
Ehkä pitäisi olla hiljaa ja sanoa etten osaa nyt auttaa.
Kyllä muut sulle puhuu ja osaa hommansa paremmin kuin minä ikinä.

Kuu
kaltereihin asti ulottuu
Unohdetaan ihan kaikki muu
Kuuntelen sinua, kun se on osani
Mun nimeni on Maria Magdalena
sun jalkojesi juureen langennut


Mikään ei siis tarkoita etten rakastaisi tai välitä ystävistäni.
Päinvastoin.



Minulla olisi vaikka kuinka paljon kirjoitettavaa mutta ei kukaan tälläistä angstipaskaa kuitenkaan jaksa enempää lukea.


Haasteeseen vastaan ensikerralla, nyt ei suoraan sanottuna huvita.


Anteeksi paskata merkinnästä, aina ei vaan todellakaan jaksa.

lauantai 9. lokakuuta 2010

Sleepy panda

Olen nyt laiskalla tuulella enkä jaksa kirjoittaa lähes kahdenviikon tapahtumista, joten teen listan siitä, mitä olen periaattessa tehnyt.
  • Tehnyt kuusi koetta ja pitänyt yhden vapaapäivän
  • Yrittänyt lukea kokeisiin
  • Käynyt zombie walkissa
  • Nukkunut lukuisat päiväunet (vaikka en niistä tykkääkään) 
  • Ajanut pyörällä kouluun kovassa kiireessä
  • Ollut epäsosiaalinen
  • Katsellut juna- ja bussiaikatauluja
  • Kriiseillyt kurssien kanssa
  • Runoillut
  • Rikkonut ja saanut uuden kännykän
  • Ennustanut kädestä
  • Sopinut tapaamisia
  • Myöhästynyt elokuvista
  • Nähnyt vanhaa ystävää
  • Jutellut opettajille
  • Ollut aktiivinen tunnilla
  • Ostanut vaatteita ja meikkejä
  •  Karttanut blogin päivittämistä
Siinä oikeastaan kaikki, ei mitään jännää uuden puhelimen lisäksi.
Huomenna pitää herätä seitsemältä, kouluun.

Pitää siis ajaa porukalla yliopistolle bilsan kurssin takia.  
Vittu jippii!


Sitten Minnalle yöksi~

Mutta joo, ei oiken muuta..




5 parasta hetkeä elämässäni:
1. The day I met you
Janika rakkaani kun tapasin ensimmäisen kerran irl. Voi sitä pelon ja onnen määrää
2. Summer
- Kaikki ne kesät jotka vietin kavereiden kanssa ulkona 
3. 17 years on this planet
- Mentiin porukalla piknikille ja tehtiin kaikkea ihanaa~ mm. palvoin rakkaita ystäviäni
4. Army boy
- Rakas veljeni armeijaan meni ja yksityisyyttä sain
5. Gamer
- Se ihana yö jonka vietin Janikan kanssa valvoen ja pelaten
Paska lista, omistan köyhän elämän ja mua väsyttää 8(

Anygays, oon niin itserakkaalla tuulella että laitan Ankan kertomaan 5 hyvää/ihanaa/suloista jne asiaa Pandasta

Good night~



torstai 26. elokuuta 2010

Morning kids !

Tässä olis sellane todella pikanen ja turha postaus, koska 

a) tylsää
b) kipeä
c) tylsää
d) .. sanoinko vielä tylsää ?

Anyways, voisin alottaa ihan Marin antamalla haasteella:

 
 










Itse en siis omista kyseistä söpöläistä, vaan äiti ;--; se vaan nyt on sattunut majoittumaan mun huoneeseen..
Ihaililta, u know .. (---;

Someone could buy that kind to me also .. ~


















Ja tässä .. joo tiedän, kännykkälaatu .. rakastan XDDD
But yea, it's cupcake, phone charm ~
Otin tästä nyt, koska se on koko ajan mukana ja sain sen yhdeltä parhaalta kaveriltani.
Josta tulee mieleen 24h soitot "koska tuut poriin" ~ ;o; miss u asshole 













Ja sitten yksi vielä..
Kirpparilta, euron, oli pakko ~ 

So you can see, even I am gay, I do not own a lot of pink.
.. wait what 

Ja nyt voisin antaa itse Marille haasteen:

Kerro 30 asiaa itsestäsi.

Ei sitten ollut muuta, muutaman päivän lahnannut kotona, ni ei pahemmin sanottavaa.
Paitsi ..

Ette arvaa kuinka pannareissa kuumestaa huolimatta olen ollut !
Koska tällä viikolla _pitäisi_ [ellen ole saannut toista tietoa] pitäisi tulla tietoon ensimmäinen bändi, joka olisi tulossa Tsukiconiin ! *uuu* ♥

Ja toiveita olis hirveästi, Sadie, born, ALSDEAD, ViViD, a9, ym ym ...
Tietysti olisi näitä suurempiaki toiveita, mutta en kovinkaan usko, että ne tulisivat ikinä tuollaiseen tapahtumiin :----D

Joten .. tietoa odotellessa !  

Ja se viitsinkö itse cossata ketään siellä, vielä on hämärän peitossa.
Itse menen tapahtumaan enemmän kavereiden ja bändien takia, mutta olisi se kiva [jos en vaan heittäisi ompelukonetta seinään päin ensimmäisen minuutin jälkeen] suunnitella jtn.

Mutta JOS niin: 

















.. älkää vaan lapset alkako itkemään, tiedän, tulisin feilaamaan niin 666-0 ..
Tässä vaan jonkin aikaan kestäneen "aa Naitomea aa Hitsugi" - vaihteen aikana.. no, joo.
Mutta ei ole yhtään varmaan, joten älkää kiltit repikö vielä mun sisuskaluja ja myykö niitä huutonetissä.

.. jos mietitte, niin kyllä, olen edelleen kuumeessa.

Mutta, jatkan nyt elokuvan katselua ja kärsin.


 










a) kyllä, kyllä lupasin etten katsois tätä netistä.
b) kyllä, kyllä minua lapsettaa.
c) kyllä, kyllä nyt ymmärrän miksi jotku on pillittänyt tätä leffaa.
d) .. i mean .. joo se on hyvä.


+ Odottelen, että yks maailman suloisin ja ihanin ja lässynlässyn tyttö tulee piristämään mua hetkeks ~ :3  
 Ja kommentoida saa [terveisin huomiohuora].

 Mari, jatka ~

♥: Sick duck, which did not even realize, that what (s)he is writing.  
 

sunnuntai 15. elokuuta 2010

Well it's all somebody's fault

Viikonloppu on ollu ehkä surkein hetkiin koska oon missannu niin paljon kivaa ja tunnen itseni ulkopuoliseksi.
Kotonakaan ei huvittais olla vaikka Sami pääsi taas lomalle tänne (vaikka se lähtee huomenna taas..) eikä mihinkään ole edes energiaa.
Suoraan sanottuna olisin mielummin koulussa.
Älkää käsittäkö väärin, en oo mikään hikke, mutta viihdyn paremmin koulussa kavereiden ja tuntemattomien ihmisten keskellä kuin yksin kotona angstaten.

Oikeastaan nautin opiskelusta paljonkin (riippuu tietenkin aineesta/opettajasta) ja istun ihan mielläni biologiantunnilla kirjoittamassa muistiinpanoja tai psykologiantunnilla kuuntelemassa erilaisten tutkimusten tuloksista (vaikka opettaja on nyt mitä on, ei sillä, herttainen vanha mummeli :3).
Ajattelin panostaa koulunkäyntiin tänä vuonna, joten yritän olla mahdollsimman paljon paikalla (nytkin olen hieman sairas mutta taidan silti mennä kouluun huomenna).

Olen itkenyt melkeen koko viikonlopun, varsinkin tämän aamun.
Vaikka itsetuntoni on kohunnut, tunnen itseni täydeksi paskiaiseksi.
Oikein  mikään ei ole ilostuttanut mua viimepäivinä..
Paitsi tänään pari asiaa..


-Käytiin perhetutuilla pitkästä aikaa (~ 2 vuoteen en oo itse käynyt siellä..) ja siellä oli yks Kati, jolla on tytär Peppi ♥
Ehkä joku sulosin vauva ikinä ;____;

Tuijotti mua sillee o__O joku palikka suussa ja konttas mummonsa perässä.


- Vielä ihanempi oli niiden kissa Bella ♥_____♥ Sellanen kunnon karvanen maukuja, joka näytti tosi vittuuntuneelta. Silti se tuli mun jalkoja vasten kiehnäämään ilosesti ku paijjasin~
Hankkikaa mulle joku sellanen ;___;

Puhelinlaatu 8(
So..
Nyamo haastoi minut joten..

5 OUDOINTA ASIAA JOTKA MIELLYTTÄVÄT MINUA

1. Nenät  

 2. Kädet 

3. Huulet


4. Ripset


5. Kaula


Ja voisin haastaa Nyamon ottamaan kuvan joka päivä asustaan viikon ajan~

Anteeksi turhasta ja paskasta merkinnästä 8((

ps. Kommentoidakkin saa!